Aina aika ajoin teen katsauksen koirien yksinoloihin jättämällä kameran kuvaamaan yksinolojen ajaksi. Tehtiin eilen talvisiivous ja päätettiin kieltää toistaiseksi koirilta pääsy makuuhuoneeseen ainakin kurakauden ja karvanlähdön ajaksi. Samalla koirien yksinolotila vaihtui makuuhuoneesta olohuoneeseen, joten päätin tänään katsoa vaikuttaa huoneenvaihto mitenkään yksinoloihin. Lounan aikana ei juuri tarvinnut huolehtia miten yksinolot sujuvat, mutta Kerttu on varsinkin täysin yksin jäädessään kärsinyt eroahdistuksesta, joka tosin nyt näyttää jääneen kokonaan taakse.

No miten se yksinolo sitten sujui? Oven sulkeuduttua kummatkin koirat istua pällistelevät oven suuntaan pari minuuttia. Kerttu valuu lopulta maahan, Louna jatkaa pällistelyä. Kerttu nousee ja käy tarkistamassa olisikohan lattialle jääneessa ruokakupissa ruokaa. Ei ollut ja se menee uudestaan makaamaan. Viiden minuutin pällistelyn jälkeen Louna luovuttaa ja hyppää sohvalle nukkumaan. Kerttu nousee ja hyppää Lounan viereen. Kaikista positiivisinta on, että videolta kuuluu rappukäytävän kolisteluja, naapuri menee kotiinsa, seinän läpi kuuluu musiikkia. Koirat ei kuitenkaan reagoi ääniin mitenkään, jatkavat vain uniaan. Kallion kirkon kellot soivat, Kerttu hyppää sohvalta ikkunan alla olevalle futonille ja katsoo ulos. Sitten se luovuttaa ja menee uudestaan Lounan viereen nukkumaan.

***
Agilitytreeneissä ollaan kamppailtu jälleen vireen ja kuumumisen kanssa. Nyt vaikuttaa että ollaan ehkä löytämässä ratkaisun avaimia ja viime treenit oli jo tosi hienoa menoa.
 

Louna on varsinainen possu hihnalenkeillä. Se ei mun kanssa kahdestaan ollessa rähise toisille koirille (muiden kanssa saattaa ja joskus myös silloin kun mulla on molemmat koirat mukana), mutta osaa tehokkaasti provota muita koiria rähisemään sille itselleen. Siinä vaiheessa se kääntyykin sitten mun suuntaan ja ottaa iloisesti kontaktin: "Enkö ookkin hyvä, en yhtään huomioi tota toista vaikka se haukkuukin, saiskos nyt vähän sitä nakkia?" Muussa elämässä Louna sitten on sitäkin äänekkäämpi. Se piippaa, jodlaa, pulukuhertaa, maukuu, melkein puhuu ja ennenkaikkea haukkuu ja karjuu. Louna ilmoittaa haukkumalla mm. kun joku tulee kotiin, kun hän (ja muu perhe) on saapunut veneellä mökkirantaan ja kun noustaan autosta kotipihalle. Sitä ei oikein kehtaa päästää kaupungissa leikkimään vapaana toisten koirien kanssa, koska meteli on aivan kauhea. Ei sitä ääntä mökilläkään kauhean kauan kehtaa kuunnella. Se ääni pitää kuulla, koska ei sitä muuten usko. Ainoa tapa saada se leikkimään hiljaa on laittaa pallo Kertun suuhun, josta seuraa niin vauhdikas takaa-ajo, ettei siinä ehdi haukkua.

Lounalla on myös mielenkiintoinen tapa päättää joidenkin tiettyjen ihmisten kohdalla tuntevansa heidät ja yrittää mennä tutustumaan. Tänään se ilmeisesti luuli erästä miestä Niklakseksi, koska miehellä oli jotenkin ihan samantapainen tyyli (tai jostain muusta mystisestä syystä x mitä en tajua) ja rupesi ilohepuloimaan kesken lenkin. Ennen kuin ehdin sanoa mitään tämä vastaantulija kumartui tietysti tutustumaan takaisin, jolloin Louna huomasi että hetkinen, toi on joku vieras ja vaihtoi hetkessä epävarmuushaukkuväistöön. Ja sitten on hetkiä jolloin Louna ei tajua ettei tunnekaan vastaantulijaa ja vaikka tämä kumatuisikin tervehtimään, niin ei haittaa. Jään aina yhtä kummastuneena miettimään miksi?

Kerran lenkillä vastaan tuli eräs tyttö jolla oli täsmälleen samanvärinen talvitakki kuin mulla. Louna sekosi täysin, se oli ihan onnessaan vetämässä tyttöä päin samalla tavalla millä se reagoi ainoastaan muhun. Vähän huvittuneena sitten kommentoin, että niin hei, mä oon edelleenkin täällä hihnan toisessa päässä, enkä ole varmaan koskaan nähnyt koiraa niin hämmentyneenä.

"En pidä tästä"-korvat.

Lounassa on sen ihmisiin kohdistuvan epävarmuuden vuoksi myös vähän poliisin vikaa. Meidän rappukäytävän edustalla istuskelee usein ihmisiä tupakalla. Silloin Loupa pitää ottaa tiukasti käskyn alle, muuten rähinä on lähes taattu. Samoin se rähisee illalla ympyrää ajaville pyöräkilpasille ryhtyneille pojille, oikopolkua tielle tulevalle (pitäisi kulkea oikeaa ja virallista tietä pitkin kuin normaalit ihmiset), liian äänekkäille ihmisille, viiksivahaa käyttävälle Visalle, paikallaan seisoville ihmisille, kengännauhojaan sitoville ihmisille ja ylipäätään kaikelle mikä poikkeaa sen maailmankäsityksestä. Se ei kuitenkaan reagoi humalaisiin, kadulla huutelijoille, hyvin oudosti pukeutuneisiin ihmisiin (Kalliossa näkee kaikenlaista) ja moneen muuhun asiaan xyz mihin etukäteen ajattelisin sen reagoivan. Se ei reagoi sille, että henkilö a pysähtyy juttelemaan meille, mutta saattaa reagoida siihen että siinä tilanteessa henkilö b kävelee meistä hyvän matkan päästä ohi. Tai siihen että eri tilanteessa henkilö c pysähtyy juttelemaan meille. Lisäksi ne miljoonat asiat mihin se ei reagoi ovat kaikki sellaisia mihin se yhtäkkiä päättääkin puuttua, tai toisin päin. Mene ja tiedä mikä liittyy mihinkin.

Luonteen vuoksi Louna ei tule saamaan pentuja. Se on sääli, koska jos se olisi avoimempi ja rohkeampi ihmisten suhteen (ja jos se ei ottaisi juoksuja niin vakavasti), niin se olisi aikalailla täydellinen koira mun makuun.

Liilahtava koira

Ohjatut treenit alkoi taas. Eilen ei menty, mutta toissa viikolla oli tosi hauskat treenit. Saatiin minimoitua hepulit pitkällä lämppälenkillä ja alun yhden putken rallattelulla. Sen jälkeen Kerttu veti tosi hienosti eteenlähetystä ja serpentiiniä, missä oli muuri takaakierrettävänä. Muutaman kerran Kerttu hyppäsi muurin niin, että tökkäsi jalat alas siinä päällä, joten treenattiin vielä pelkkää muuriakin. Lopussa se kävi hepulitörmäämässä etutassuillaan koko muurin nurin, mikä oli ehkä jopa ihan hyvä, koska seuraavalla kerralla hyppäsi sen tosi ilmavasti. Tehtiin myös vähän puomia, Kep kestää hyvin mun sivuttaisliikkeen ja taaksepäin jäämisen, mutta 2o2o:hon tarvitsee mun vahvan liikkeenpysäyttämisen. Täytyy vahvistaa namialustaa tähän, jotta pääsen treenaamaan kontaktin itsenäisempää ottamista.

Loppuun vielä kunnon kuvaoksennus. Pallo on ollut erittäin haluttua seuraa tänä kesänä.

Possun korvat ei mahtuneet kuvaan.

Miksiköhän Kerttua ei koskaan tunnisteta rotuisekseen?


LOUNALLA ON PALLO, MINÄ HALUAN PALLON, LOUNA ANNA MINULLE PALLO!!!! Kerttu on varma että kaikesta selviää kun tarpeeksi huutaa.


On rankkaa olla palloaddikti. Juodessakin pitää koko ajan varoa ettei pallo karkaa tai Kerttu varasta sitä.

Heitä pallo!

Louna ui ensimmäistä kertaa eläissään vapaaehtoisesti. Ei palloa hukkumaankaan voinut jättää.

Sit juostiin rallia.

Kerttu pitää pallosta kiinni kulmahampaillaan ja näyttää kuvissa aina siltä, että joku olisi vaan photoshopannut pallon sen kitaan.


Kalju K. Kojootti

 

Mä oon ollut koko viikonlopun agilitykisoissa talkoilemassa, joten koirien lenkitys on jäänyt siihen tuntiin per päivä. Tänään ennen Kertun jatkoryhmän treenejä ei ehditty ulkoilla yhtään, ei edes sitä 40 minuutin kävelyä bussipysäkiltä Kivikkoon. Niinpä Kertulla oli alkuun virtaa vaikka muille jakaa. Ajateltiin tehdä alkuun vain pelkkä loppusuora ja vetää sillä liiat energiat pois, mutta suoraan juokseminen oli ihan liian tylsää ja pieni koira sinkoili radalla putkesta toiseen. Päästiin lopulta tekemään oikeaa rataakin, kun liiat energiat oli ensin tyhjennetty juoksentelemalla vähän sinne ja tänne.

Jatkoryhmän rata mustat neliöt.

Kokeilin aluksi kakkoselle ohjausta takaakiertoon, mutta kaikessa energisyydessään Kerttu sinkosi suoraan nelosputkeen. Otin sitten pakkovalssin, joka toimi lopulta hyvin kun vaan menin tarpeeksi keskelle ja kauas esteestä, jotta ehdin ohjata putkeen. Kolmosen ja nelosen välille persjättö, samoin edestä leikaten vitoselle. Kerttu haki vitosen ihan sairaan hyvin! Kutonen oli oikeasti samansuuntaiseseti seiskan kanssa, myös ne Kepkep osasi lukea tosi hyvin. Loppusuora ei oo meillä vielä ihan täysin hallussa, mutta etupalkalla saatiin Kerttu irtoamaan ilman, että kääntyi kyselemään ohjeita.

Loppuun tehtiin Kertulle vielä täysikokoista keinua, aluksi sitä vähän jännitti, mutta autettiin laskemalla keinu hiljalleen ja namittamalla, viimeisellä toistolla laskettiin keinua jo Kertun oman painon avulla. Erityisen iloinen olin kontakteista. Silloinkin kun Kerttu epäröi ja teki keinulla uukkarin, niin se jäi ja otti itsenäisesti kontaktit. Vihdoinkin sille on uponnut päähän mitä pitää tehdä ja se myös malttaa olla steppailematta liikaa. Super!

Lounakin pääsi vähän treenaamaan loppusuoraa. Tehtiin aluksi putken takaa, sitten seiskan takaa, ja lopuksi kutosen kautta. Kutoselta seiskalle vaatii vielä tosi selvän ohjauksen, täytyis muistaa, että Louna on tehnyt niin vähän agilityä, ettei se vielä osaa lukea rataa yhtä hyvin kuin Kerttu. Eteenmeno oli kuitenkin joka kerta ihan sairaan hieno! Kuollut lelu (vinkupallo) toimii sillä palkkana ihan mielettömän hyvin. Tehtiin myös vaikeita putkikulmia, jotka ei tuottanut Loupalle mitään vaikeuksia. Se hakeutuu putkiin erittäin hyvin mistä suunnasta vaan. Vauhtia riitti myös, joten olen tosi tyytyväinen Lounan suoritukseen.

Ollaan kevätkaudella Kerttu-kouluttajan jatkoryhmässä treenaamassa sunnuntaisin. Lisäksi olen ostanut parit jatkoryhmän treenit Yltsin tiistain jatkoryhmään. Lisäksi kerran käytiin vierailemassa alkeisjatkoryhmässä, jossa koulutti Mariel ja yksissä tokotreeneissäkin. Ekoista Kertun treeneistä ja Marielin treeeistä ei ole muistiinpanoja.

Ohjatut tokotreenit
Perusasento
- parani koko ajan loppua kohti, suorempaan ja parempi paikka
- koiran korjattava paikka, ei omia korjausaskelia

Seuruu
- aina eri askelmäärät, pidempää ja lyhyempää pätkää (7 askelta, 12 askelta jne)
-leikistä seuruuseen, ei aina perusasennosta

Paikkamakuu yksinään
- pysyipä ihan sairaan hienosti

Kierto
- oli unohtanut, aluksi kohteli tötsää namialustana
- palkkaus vasta kun tullut ohi tötsästä, ei taakse jäännistä

Jäävä makuu
- yllättävän nopeasti maahan ilman käsiapua, muista tässäkin eri askelmäärät
- seisomisessa alkoi jo tajuamaan, yritti välillä istua, mutta sitten muisti että pitääkin seisoa

Kertun ohjatut jatkotreenit 15.5.

Valssi ei sujunut yhtään, pyörin vaan johonkin suuntaan ja kokoajan tuntui, että suunta on väärä, tai oon myöhässä, tai koira on hävinnyt jonnekin varjoksi selän taakse. Alkuun Kertulla oli ihan liikaa energiaa, eikä se pystynyt keskittymään mihinkään, vaan räksytti vaan tyhjää. Myöhemmin väsyneenä se räksytti vaan kun ohjaus oli epäselvää. Onnistuin tekemään pari oikea-aikaista valssia. Nopeisiin peräkkäisiin valsseihin on vaikea ehtiä, kun jäin varmistelemaan hyppääkö Kerttu edellisen esteen. Eli meidän treeniteemana jatkuu yhä "luota koiraan, älä varmistele".

Yltsin ohjatut treenit - jatkoryhmä
-

Teemana takaakierto.
Mustia neliöitä pituudelle saakka (ei tehdä kontakti esteitä - 2 -> takaisin putkeen) Pituuden jälkeen valkoisten palleroiden 10-13
- Älä peitä siivekettä, ohjaa työntäen siivekkeen suuntaisesti
- Kertulle pienet ohjausliikkeet, se lukee hyvin ohjausta ja isommalla huitomisella irtoaa pari metriä esteen taakse
- Muista ohjata myös ns. vaikeampien esteiden väliset esteet
- 10-13: takaakierto ihmepyörähdysvalssissa tyrkkäys kauempana rimaa, mutta pyörähdys riman vieressä, jotta koira oikealle puolelle
- Älä jää ihailemaan koiraa!
- Pitäisi tehdä yhdessä, jotta rytmitys onnistuu. Jos olen itse paljon edellä ja jään odottelemaan koiraa esteen vierelle, niin rytmitys ei onnistu
- Mutta jee, välillä vaikeampia hetkiä, mutta myös paljon onnistumisia sellaisissakinkohdissa mitä aattelin ettei osata yhtään.
- Mun ohjaustaidot on kehittynyt sen verran, että nykyään pystyn jo sisäistämään ohjauksen hienosäätöön liittyviä ohjeita
- Treenaa myös pelkkää lähetystä ja käteentuloa
Omatoimitreenit
- Kokeiltiin vinokeppejä, 4 toistoa maassa, 4 jo ylempää
- Keinua, menin vierellä. Liike ja pamaus ei yhtään pahoja, mutta meinaa helposti rallittaa läpi kun tehdään koko keinua.
- Keinun pysäytys neljä jalkaa kontaktilla, nyt palkka vierestä, seuraavaksi pysymisen ja välimatkan lisäystä
- Radan pätkä, putkeen lähetys kaukaa, eka este aika reilusti pois suoralta juoksulinjalta, mutta haki hienosti kaukaa. Ohjasin tämän myös selkeästi, hyvä minä.
- Välistävedot, pari tosi hyvää, ei tartte vastakättä avuksi ohjaukseen, tosi hyvä ja suora linja

Kertun jatkotreenit

- Teemana takaakierto, kepit korvattu putkella, keinun tilalla taisi olla hyppy ja rengas
- Kakkosella pakkovalssi, taipui hyvin, mutta koska piti olla lähellä, niin en ehtinyt enää kahden putken jälkeen takaakiertoon -> pakkovalssin ohjausta pitäis alkaa treenaamaan myös kauempana estettä, nyt jo pallopalkkatehostuksella onnistui
- 10: takaakierto kauemman siivekkeen kautta, ei niin kiire ja parempi linja
- Kerttu hakee hyvin takaakierrot, ei yhtään paha
- Rengas nostettu kahdeksan renkulaa medikorkeudesta, hyppäsi hyvin ja oikeasta kohtaa - omatoimitreeneihin naksulla täyttä korkeutta

Yltsin treenit

- Kerttu haki renkaan paremmin vauhdista kuin vain yhden esteen takaa
- Ysille joko täyskäännös tai vastakäännös - palkan suunta! Vastakäännös tuntui helpommalta. Kerttu haki hyvin hypyn ja kääntyi mun hidastaessa vauhtia ja oikea-aikaisen ohjauksen auttaessa
- Putki 13 olisi voinut ohjata sylkkärintapaisesti, mutta en ehkä ihan osannut. Hyvin se kuitenkin sinne meni
- Lähetyksissä (6, 13) työnnöt, lisää tekniikkatreeniä, jotta voi ohjata ne kauempaa
- Kerttu väsyi vähän lopuksi, mutta vika putken haku pitkältä tosi siisti, treenin pääpointti olikin 11-15
- Japanilainen esteelle 16, mutta ei ehditty siihen saakka. Vaikutti hauskalta, täytyy kokeilla omatoimitreeneissä.