Kaikissa koiratalouksissa on varmaan omia juttuja ja koirilla tiettyjä tapoja, mitkä toistuu aina tietyissä tilanteissa. Näin myös meillä. Tässä pari esimerkkiä.

Louna ei kotona kerjää ruokaa, eikä se ikinä ole saanutkaan pöydästä mitään ihmisten syötävää. Sillä on kuitenkin yksi Erittäin Tärkeä ruokaan liittyvä tehtävä. Se on nimitetty Jogurttipurkkien Viralliseksi Esipesijäksi.

430039_4262936812488_878376772_n-normal.

Louna nimettiin tehtävään jo ihan pienenä. Louna ottaa roolinsa vakavasti ja suorittaa tehtävänsä hartaudella. Koska meidän taloudessa on vain yksi koira, jää esipesijän kuonon puhdistus yleensä mun tehtäväksi.

teh%C3%A4%C3%A4njotain-normal.jpg

"Syö vähän nopeempaa, kun mäkin haluun."


Toinen mua suuresti huvittava tapa on Lounan keino vihjata, että nyt voitaisiin lähteä ulos. Se nimittäin käy eteisessä hakemassa kengän ja tuo sen mun luo. Joskus se tuo vain yhden kengän, joskus se hakee heti perään toisenkin kengän. Kerran se toi kaksi kenkää kerralla. Se aloitti tuon ihan pienenä ja koska se ei ole koskaan pureskellut kenkiä ja koska tapa on musta niin huvittava, niin olen aina kehunut sitä tuosta.

DSC_0217-normal.jpgDSC_0218-normal.jpg

Louna on myös sukannoutaja. Tää lähti siitä, että kun Louna on oikein iloinen ja rakastava, se haluaisi mielellään ottaa käsivarren hellästi suuhunsa. Koska tää ei välttämättä koiriin tottumattomien vieraiden kannalta ole paras tapa, opetin sen jo pienenä hakemaan jotain muuta suuhunsa. Jostain syystä sottapyttyemännän sukkia sattui lojumaan ympäri kämppää, joten useimmiten tuo suuntäyte oli sitten sukka. Yksi ensimmäisistä käskyistä, minkä Lou oppi olikin "Sukka suuhun!"

Mun ehdottomasti lemppari meidän pinttyneistä tavoista on kuitenkin nukkumaanmeno- ja heräämisrituaali. Louna nukkuu illalla yleensä olohuoneessa lähellä mua. Kun mä alan selkeästi valmistautumaan nukkumaanmenoon, Louna jolkottelee edeltä makuuhuoneeseen ja hyppää sängylle odottamaan, että saavun paikalle joka iltaiseen hellyys-hetkeen. Eli ollaan yhdessä sängyllä ja mä rapsuttelen ja silittelen Lounaa aikansa. Kun mä lopetan silittelyn, Lou hyppää takaisin lattialle ja molemmat käydään maata. Sama toistuu aamulla. Louna odottaa, että herään ja annan luvan tulla sänkyyn, jonka jälkeen taas rapsutellaan hetki ja heräillään yhdessä ennen kuin laitetaan päivä käyntiin aamulenkillä. Nuo on sellaisia ihania hetkiä, kun ei ole mihinkään kiire ja omatkin huolet ja stressi unohtuu, kun nautitaan vaan hiljaa yhdessäolosta.

DSC_0645-normal.jpgEläkää kysykö miksi emäntä pitää kättään tolleen hassusti ylhäällä.