sunnuntai, 17. tammikuu 2016
Jos on nukkunut yöllä jotain alle viisi tuntia, ollut päivän töissä agilitykisoissa ja lähtenyt sieltä suoraan tokotreeneihin, niin eihän niistä treeneistä oikein tule mitään. Pitäisi vaan osata jäädä kotiin jos ei tee mieli treenata ja on väsynyt, eikä antaa niin helposti periksi sille pienelle äänelle joka kertoo kuinka monet treenit on jo jääneet välistä.
Kuunkajon Tuulta Harmajalla
Louna, Lou, Louskaleuka, Loiskis, Polokoira. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Innokas, vikkelä, tai-ta-va, äänekäs, malttamaton, heti-kaikki-just-nyt. kauhea vintiö, mutta silti aika herkkis ja pohjimmiltaan kiltti ja tottelevainen pieni eläin, kunhan sille on tarpeeksi mustavalkoinen. Vanhemmiten rauhoittunut mielensäpahoittaja marttyyrikoira.
Kuunkajon Pensaskerttu.
Kurt, Kep, Kirppu. Kertulla on suuret korvat pitkä häntä ja vielä pidempi kieli. Koira jota kukaan ei koskaan tunnista rotuisekseen. Kerttu on terävä, vilkas, villi, hepuloiva, kuperkeikkoja tekevä pieni sylieläin, joka on toisaalta kovin itsenäinen, mutta toisaalta kauhean hirveän hellyydenkipeä. Eläin, jonka ainoa aivosolu on karannut sen aivoista, mutta joka silti yrittää ihan hirveästi. Rakas pieni pönttöpää
Essi. Opiskelija. Dog sitter. Haaveilija. Ja aika paljon kaikkea muutakin.
Kommentit