Jee, oli kivaa! Suoraan asiaan koska nälkä. Ohjaajana Charlotte, treeniseurana Heikki ja Venla sekä Satu ja Lauha.

Aloitettiin kontaktilla. Charlotten kädessään heittelemä pallo kiinnosti, mutta kyllä Lou muhunkin kontaktia otti. Mehän ei oikeastaan olla kauheasti tuota katsekontaktia harjoiteltukaan, kun ei ole tullut mieleen tehdä jotain noin yksinkertaista. Ensimmäinen oivallus tuli siis ihan treenin alkuun: joskus voisi pitää ulkoilun ja muunkin ohessa ihan vaan pelkät kontaktitreenit.

Seuraamisessa saatiin kehuja seuraamispaikasta ja ihan hyvät pohjat siis tehty. Temmon vaihtoja ei kuulemma kannata vielä ottaa harjoitukseen ainakaan kävelyn yhteydessä, vaan jos niitä haluaa tehdä, niin sitten sellaisina yksittäisinä pätkinä. Eipä me niitä kauheasti muutenkaan olla tehty. Saatiin myös kaivattu vinkki miten aloittaa oikealla kädellä palkitseminen, eli vasen käsi suoraan sivulle pertsassa ja kehutaan kun koira ottaa kontaktin käden katsomisen sijasta. Nopeasti Louna sen tajusikin. Tuota aletaankin harjoitella. Käännöksiä ja sivuaskelia ensi kerralla, pitäisi ehkä niitäkin vähän kokeilla ennen sitä.

Liikkeestä seisomaan jäämistä harjoiteltiin niin, että koira jätettiin seisomaan ja sitten piti itse haahuilla ympäriinsä. Ihan hyvin pysyi, kerran piti korjata: "Oho!" ja koiran asettelu takaisin paikalleen. Kotitehtäväksi saatiin haahuilla lisää, ensi kerralla Charlotte häiriköi.

Sosiaalinen palkkaaminen oli kivaa. Eli koira pertsaan, sanotaan "Jee" ja vapautus, jolloin itse lähtee ensin peruuttamaan ja sitten kääntyy. Tarkoituksena siis että koira juoksee perään. Ekan kerran meni ok. Sitten mä itse menin jotenkin hämilleni (ja unohdin vapautuksen) ja seuraavat yritykset meni vähän huonommin. Kerran Louna veti hepulit muiden ympäri ja palkkasi itse itseään. Tätä myös kotitehtäväksi.

Sitten oli vielä namin luovutusta. Ahne Koira ei meinannut millään ymmärtää mitä siltä haluttiin. Hassua sinänsä, että kotona se osaa ja sille voi laittaa vaikka namin kummankin tassun päälle, eikä se yritä ottaa niitä, mutta ulkona ei sitten millään. Se tarjosi sijaistoimintona vaikka mitä, mutta kontaktin otto kesti hyvän tovin. Kolmannella kerralla jo vähän nopeammin. Ehkä me tätäkin omin nokkinemme harjoitellaan ulkona.

Aijoo. Tehtiinhän me paikkamakuutakin. Pysyi paikallaan. Ei piipannut. Tää nyt tuppaaki olemaan meidän varmin liike.

Kuvatodisteita treeneistä ei ole. Loppuun siis kuvia mökkireissusta.

m%C3%B6kill%C3%A4%20276-normal.jpg

Venekoira veneili.

m%C3%B6kill%C3%A4%20228-normal.jpg

Grillinvartiointi on kovaa hommaa.

m%C3%B6kill%C3%A4%20278-normal.jpg

Veneilyä lisää

m%C3%B6kill%C3%A4%20175-normal.jpg

"Mä en nyt ihan ole varma tästä jutusta."

m%C3%B6kill%C3%A4%20273-normal.jpg

Jos tää ilme saataisiin tokoiluun, niin menisi jo aika hyvin.