Kertulla alkoi eilen juoksut, joten tänään treenattiin ekaa kertaa juoksuissa ja juoksuhousut jalassa. Maija oli valinnut alla olevan radan Humulle, joten lähdin tekemään sillä Kertulle viime maanantaille korjaussarjaa. Tein aluksi esteitä järjestyksessä 15-5-4-11, jossa pakkovalssi vitoselle oli kertausta viime kerralta jolloin se ei meinannut sujua sitten millään.Tälläkin kertaa pakkovalssi piti ensin ohjata aika väkivalloin ja päällejuosten, jotta Kerttu tajusi hypätä vitosen, mutta sen jälkeen se tajusi mistä on kyse ja teki sen tosi hienosti vähän hienovivahteisemmallakin ohjauksella. Se myös otti hienosti nelosen ja irtosi siitä tosi hyvin suoraan putkeen meille tosi vaikeasta kulmasta. 

Seuraavaksi tehtii 1-2-3-4, tosin ekan putken sisäänmeno oli hyppyä lähempi. Putkien välissä persjättö. Aluksi Kerttu oli jostain syystä lukinnut väärän putken pään ja se meni kerta toisensa jälkeen vaan sinne, vaikka kuinka yritin näyttää että se on se toinen. Ehkä Kerttu oli sattunut näkemään ratapiirroksen, tai katsonut aiemmasta Humun vedosta, että ohjaaja on nyt eksynyt pahemman kerran ja tässä kuuluu oikeasti mennä siihen toiseen päähän. Otin sitten kerran hypyn edestä helpotettuna putken oikeaan päähän ja sen jälkeen se hyväksyi, ettei mennä piirroksen mukaan. :D Kerran yritin nelosen jälkeen ohjata 11-putkeen. Erittäin kököstä ohjauksesta huolimatta Kerttu tajusi mitä mä tarkoitin ja teki sen putken, tosin vähän epäröivällä sisäänmenolla. Pitäisi ehkä vaan ohjata mitä osaa, niin olisi koirallekin selkeämpää.

Lopuksi tehtiin myös kolmen esteen suoralla irtoamista ja yhtäkkiä Kerttu oli tajunnut sen idean, että suoralla on tarkoitus hypätä ne kaikki kolme hyppyä, eikä mennä ekaa ja kiertää loput. Aluksi juoksin vierellä ja palkkasin itse lopussa, sitten vaihdettiin Maijalle palkka loppuun ja itse lähetin ekan esteen kohdalta. Kokeilin häiriöinä mun liikettä vierellä, ohjausta vähän kauempaa sivusta, itse hyppysarjan alkuun jäämistä ja lopuksi vielä takaaleikkauksenkin. Ja sehän irtosi joka kerta, hyppäsi kaikki hypyt, eikä välittänyt yhtään mun liikkeestä!

Ilmeisesti juoksut ja niistä johtuva pieni väsymys johtavat siihen, että Kerttu pystyy keskittymään enemmän tekemiseen, eikä ole pelkillä naminaminaminami-kierroksilla, jotka estävät pienen koiran täydellisen ajatustoiminnan. Nyt sillä oli ihan erilainen tekemisen meininki, ja se oli keskittynyt edessä oleviin esteisiin ja jo lähdössä se lukitsi katseensa eteenpäin eikä vilkuillut mua, tai muuten vaan ympärilleen häiriöitä. Hieno pieni Kerppa. Saa nähdä onko tää pysyvää kehitystä, vai vain joku juoksuajan häiriö.

Väliajalla oltiin ulkona ja treenasin Kertulle tokoa. Maahanmenot vierellä alkaa pikkuhiljaa suoristua, mutta vaatii vielä työtä. Jatkettiin eilisiä seuraamis-harjoituksia ja päästiin jo kolmeen askeleeseen ilman namiohjausta. Vähän se meinaa vielä pompata edistämään suoraan seuraa-käskystä, mutta pienellä muistutuksella (seuraa->palkka ilman liikkeelle lähtöä), malttaa taas mielensä. Tokokin alkaa nykyään olla sen kanssa sen verran kivaa, että ehkä mä voisin viedä sitä aina silloin tällöin (kerran kuussa tai kahdessa) Lounan tokotreeneihin, ottaa sieltä parit vinkit ja jatkaa sitten kotona treenausta.